itsensä

sig, sigsjälva

1. sana, jota puhuja tai kirjoittaja käyttää lauseen määreen tilalla, kun ihmiset, eläimet, esineet tai asiat, joihin hän ei viittaa katseella tai eleillä mutta joista hän puhuu tai kirjoittaa, ovat lauseen subjekti ja ko. ihmiset, eläimet, esineet tai asiat ovat predikaatin määre